Oli mahtavaa, oli hienoa, koko viikonloppu niin iloinen ja mukava, ettei parempaa voisi enää olla! Kuinka onnellinen sitä oli perjantaina, kun lähti kahdentoista aikaan liikenteeseen! Mä kieppasin monta kertaa Ollikkalan ja Pahkavuoren kierroksia, läpänheitto oli just sitä meille tyypillistä, hyväntuulista ja iloista. Eikä tulisi kysymykseenkään suuttua siitä, kun mä tiedän, että Mikko on kyseessä. Lauantaina oli pakko päästä Halikon seurakuntakirpputorille, kun en ollut ehtinyt sinne alkusyksyn aikana. Viikonlopun huipensi iloinen kehitysvammaisten kirkkopyhä, jota en unohda koskaan!